Avainsana-arkisto: Vauvavuodeaika

Vitamiinit raskausaikana

Virallinen linja Suomessa ja monessa muussa maassa on, että tavallinen kotiruoka ja raskausajan mahdolliset monivitamiinit riittävät kattamaan naisen ja kasvavan sikiön ravintoaineiden tarpeet. Kirjassa Vitamins & Pregnancy: The Real Story (2016) Helen Saul Case käy läpi tutkimustietoa, joka kertoo jotakin aivan muuta. Kirjan viesti on selkeä: käyttämällä vitamiineja raskausaikana odottaja voi välttyä monelta yleiseltä komplikaatiolta, synnytys sujuu usein paremmin, vauva on terveempi, ja palautuminen synnytyksen jälkeen on helpompaa. Toki terveellinen ravinto on aina kaiken perusta, mutta sen lisäksi odottaja ja vauva voivat molemmat hyötyä ravintolisistä.

Lisäravinteiden turvallisuus on kirjassa selkeästi etusijalla. (Alleviivataan, että kukaan ei ole kuollut vitamiinien yliannostukseen 27 vuoteen!) Odottava nainen ei halua ottaa riskejä käyttämällä vaarallisia tuotteita. Kirjan viesti on kuitenkin se, että puutos on yleisempi riski kuin liikakäyttö. Kaikissa luvuissa turvallisuus käsitellään – miten paljon eri vitamiineja voidaan käyttää odotusaikana ja imettäessä? Kirjailija kertoo heti ensimmäisessä luvussa mitä vitamiineja hän itse käytti omassa raskaudessaan – saatuaan ensiksi lääkärinsä hyväksynnän. Lista on tämän näköinen (kirjailija ei kehota lukijaa samaan – tarpeet ovat aina yksilöllisiä ja vaihtelee stressitason ja ravinnon mukaan). On aina hyvä tehdä oma selvitystyö, eikä luottaa ainoastaan yhteen asiantuntijaan.

  • A-vitamiini 5,000 KY (kansainvälinen yksikkö)pregnancy-book1
  • Betakaroteeni 25,000 KY
  • B1, B2, B6 100 mg
  • B3 inositol nicotinate (no flsuh) 1,000 mg
  • B3 nicotinic acid 250-500 mg
  • Foolihappo 800-1,200 µg (mikrogramma)
  • B12 50-100 µg
  • Biotiini 50-250 µg
  • C-vitamiini 6,000-10,000 mg
  • D3 (cholecalciferol) 800-1,2000 KY (=20-30 µg)
  • E-vitamiini 400 KY
  • Kalkki 800 mg
  • Magnesium (sitraatti 600, oksidi 400) 600-1,000 mg
  • Kromi 400 µg
  • Rauta (ferrou fumarate) 18-27 mg
  • Seleeni 50-100 µg
  • Sinkki 15-30 mg
  • Omega-3 340 mg

Määrät voivat tuntua aika suurilta koska selvästi ylitetään RDA (Recommended Daily Allowance), eli viralliset päivittäiset suositukset. Onkin hyvä tietää, että jokaisen vitamiinin kohdalla on asetettu RDA ja ODA (Optimal Daily Allowance). RDA on se minimimäärä, mitä keho tarvitsee jotta se ei kehittäisi puutossairauksia. Optimaalisen terveyden saavuttamiseksi määrät ovat usein paljon isompia.

Luettuani kirjan, päätän kysyä lääkäriltä mielipidettä. Karin Munsterhjelm on eläkkeellä oleva lääkäri, joka työuransa aikana vastaanotti potilaita antioksidanttiklinikalla ja on hyvin perehtynyt ravintoaineiden käyttöön. Kysyn häneltä ovatko vitamiinilisät turvallisia raskaana oleville naisille?

”Vitamiini- ja mineraalilisät ovat jo vuosikymmenien ajan olleet osaavien lääkäreiden käytössä ja myös heidän raskaana olevat potilaat ovat hyötyneet tästä hoitomuodosta. On olemassa hyviä tutkimustuloksia ja kliinistä kokemusta. Tietenkin on tärkeä tietää mikä on turvallinen annostus pitkäaikaisessa käytössä. Tässä voi saada apua lääkäriltä tai terapeutilta, joka on opiskellut ravintoaineiden terapeuttista käyttöä ennaltaehkäisevässä sekä täydentävässä tarkoituksessa. On myös hyödyllistä käyttää mineraalilaboratorio MILA:n testejä. Näin saa tietää missä omat ravintoaineheikkoudet ovat. Puutokset ovat yksilöllisiä. Kirurgi Kaarlo Jaakkola, joka on perustanut Suomen Antioksidanttiklinikat, puhuu yksilöllisistä puutosprofiileista. Antioksidanttiklinikoilla on osaavaa henkilökuntaa.

Vitamins & Pregnancy –kirja sisältää tärkeää tietoa ja antaa paljon hyviä neuvoja liittyen turvalliseen ravintolisien käyttöön ennen raskautta, sen aikana ja sen jälkeen. Se perustuu tieteeseen ja antaa hyvän yleiskuvan. Tunnen henkilökohtaisesti Helen Saulin isän Andrew Saulin (PhD). Hän on erittäin osaava ja uskottava. Helen kävelee isänsä jalanjäljissä.

Itse olen vuosien saatossa hoitanut myös odottajia yksilöllisellä antioksidanttiterapialla ja ravintoneuvonnalla – hyvillä tuloksilla. Toisinaan myös lääketieteellisesti selittämätön lapsettomuus on tällä tavalla parantunut,” Karin Munsterhjel kertoo.

Entä voiko raskaana oleva ja vauva hyötyä ravintoaineiden käytöstä?

”Kyllä, äidillä ja vauvalla voi olla hyötyä vitamiini- ja mineraalilisistä. Lukekaa Helen Case Saulin kirja! Se sisältää tietoa ja viisautta, ja se on hyvä yhteenveto tämän päivän tiedosta. Antioksidantit suojelevat äitiä ja syntymätöntä lasta oksidatiiviselta stressiltä, vaurioilta sekä toksiineilta. Tämä voi vaikuttaa myönteisesti lapsen elämään vuosia syntymän jälkeen sekä naisen tilanteeseen myös synnytyksen jälkeen”, Munsterhjelm toteaa.

Kirjassa jokainen vitamiini ja mineraali käsitellään erikseen; turvallisuus, hyödyt, mahdolliset haitat, käyttö ja määrä. Tässä osiossa viitataan aina tutkittuun tietoon. Sen lisäksi Helen Case Saul kertoo omista kokemuksistaan, sillä hän on kahden lapsen äiti. Kirjan lopussa on listattu miten eri vitamiineista ja mineraaleista voi olla apua yleisissä ongelmissa, lapsettomuudesta imetysajan haasteisiin. Lukija saa uutta tietoa miten hoitaa lääkkeettömästi migreeniä, pahoinvointia, masennusta, virtatietulehduksia, hiivasyndroomaa jne. Suosittelen kirjaa ammattilaisille ja odottajille.

Alla yhteenveto muutamista ravintoaineista.

C-vitamiini

C-vitamiini ei ole ainoastaan turvallinen äidille ja vauvalle, se on myös hyvin hyödyllinen. Raskauden aikana C-vitamiinin tarve lisääntyy koska keho on kovan stressin alla. Kirjassa viitataan lääkärin (Dr. Frederick R. Klenner) tekemään ”kokeeseen”, jossa 300 raskaana olevaa naista sai 4,000 mg C-vitamiinia päivittäin raskauden ensimmäisellä kolmanneksella, 6,000 mg raskauden toisella kolmanneksella ja 10,000-15,000 mg viimeisellä kolmanneksella. (RDA on 80-85 mg.) Tulokset? Terveitä vauvoja ja terveitä äitejä. Ryhmässä ei ollut yhtään isompaa verenvuotoa, synnytykset olivat tavallista lyhyempiä, ja vauvat olivat hyvän kokoisia.

C-vitamiini tunnetaan siitä, että se suojaa meitä raskasmetalleilta ja muilta myrkyiltä. Kehittyvä sikiö on hyvin herkkä raskasmetalleille, kuten elohopealle. Sen takia suositellaan, että raskaana olevat rajoittavat kalansyöntiä. C-vitamiini voi suojata raskasmetallimyrkytykseltä ja sen aiheuttamilta vaurioilta.

C-vitamiini on myös tehokas antibiootti. En silti kehota ketään olla seuraamatta lääkärin määräyksiä. On kuitenkin tosiasia, että antibioottikuuri altistaa hiivalle ja muille ongelmille. Amerikassa 142,000 ihmistä joutuu käymään akuuttivastaanotossa antibioottilääkkeiden sivuvaikutusten takia. Vähemmän vakavissa ongelmissa voi hyvin kokeilla muita tapoja parantua. Tulehduksen alussa keho käyttää paljon C-vitamiinia ja terapeuttiset määrät ovat myös sen takia suuret. Kirjasta voi lukea tästä lisää, en mene tässä yksityiskohtiin.

A-vitamiini

Koska A-vitamiini on rasvaliukoinen, siinä missä C-vitamiini on vesiliukoinen, A-vitamiinilla on hieman huono maine. Pelätään yliannostuksia. Mediassa nostetaan esille tutkimuksia, jossa A-vitamiini todetaan olevan vaarallinen, kun taas ne tutkimukset jotka vahvistavat A-vitamiinin olevan hyödyllinen harvoin saavat huomiota. On kuitenkin paljon todennäköisempää, että odottava äiti kärsii A-vitamiinin puutoksesta. A-vitamiinin puutos voi johtaa ennen aikaiseen synnytykseen sekä kasvuhäiriöihin, eli vakavista ongelmista voidaan säästyä lisäämällä A-vitamiinia ravintoon.

Vaikka A-vitamiinin puutos on yhdistetty kehitysmaihin, myös länsimaissa puutostilat ovat yleisiä. Vain puolet amerikkalaisista saavat ravinnostaan tarpeeksi A-vitamiinia.

Koska D-vitamiinin saannin tärkeydestä puhutaan aika paljon Suomessa, hyppään sen yli ja menen vesiliukoisiin B-vitamiineihin.

B-vitamiinit

B-ryhmän vitamiinit ovat hyvin tärkeitä terveen raskauden saavuttamiseksi. Kirjassa viitataan lääkäri John B. Irwiniin, joka suosittelee suuria määriä B-vitamiineja raskaana oleville. Hänen kokemuksensa perusteella etenkin B1 (thiamine) on tärkeä. ”Large doses of thiamine (100 mg daily) have been essentially 100% effective in preventing toxemia of pregnancy in my patients”, Dr. Irwin sanoo. Raskausmyrkytyksen lisäksi hän kertoo, että 1000 odottajan ryhmässä, heillä joille annettiin B1-vitamiina, ei ole ollut yhtään ennen aikaista syntymää, ei kasvuhäiriötä, ei sikiökuolemaa, ei ongelmia istukan kanssa, eikä tarvetta tehdä sektiota sydänäänten laskujen takia. Vaikka raskaus ja imetys vaativat enemmän B1-vitamiinia, RDA on todella matala eli 1,4 mg. Mitään ylärajaa ei ole asetettu.

Toinen mielenkiintoinen B-vitamiini on B3, eli niasiini. Helen Case Saul kirjoittaa ”Niacin is a fantastic, safe, drug-free option for managing stress, anxiety, headaches, and insomnia.” B3-vitamiini on arvokas etenkin jos odottaja kärsii masennuksesta ja joutuu lopettamaan lääkityksen raskauden takia. Turvallisuudesta ja määrästä voi lukea lisää Saulin kirjassa.

B6-vitamiini voi, kirjan mukaan, auttaa aamupahoinvointiin. Pieni määrä löytyy raskausajan monivitamiineista, mutta jos edelleen kärsii pahoinvoinnista voi kokeilla määrän nostamista. B6-vitamiini on haastava saada ravinnosta. Kupillinen kikherneitä sisältää 1 mg B6-vitamiinia, kun tarve voi olla jopa 75 mg.

Foolihappo on myös B-vitamiiniryhmään kuuluva vitamiini, mutta koska sen tärkeys on yleisesti vai tunnettu, jätän sen tässä kirjoituksessa väliin.

Magnesium

Magnesium on monessa tutkimuksessa yhdistetty pienempään raskauskomplikaatioriskiin. Magnesium tunnetaan etenkin raskausmyrkytyksen hoidossa. Se rentouttaa kireitä lihaksia (doulana otan usein magnesiumöljyä mukaan synnytykseen), ja se vaikuttaa insuliiniin ja verensokeriin ja voi olla hyödyllinen raskausajan diabeteksessa.

Alessandra Sarelin, sertifioitu doula (Doulakka), VTT (Åbo Akademi)

Lähteet:

  • T.E. Levy: Vitamin C, Infectious Diseases, and Toxins: Curing the Incurable, 2002.
  • Shehab, Patel et al. ”Emergency Department Visits for Antibiotic-Associated Adverse Events”, Clin Infect Dis (2008).
  • Hustead, Gutcher & Anderson et al. ”Relationship of Vitamin A Status to Lung Disease in the Preterm Infant”, J Pediatr (1984).
  • Radhika, Bhaskaram et al, ”Effects of Vitamin A Deficiency during Pregnancy on Material and Child Health”, BJOG (2002).
  • Sommer, ”Vitamin A Deficiency and Clinical Disease: An Historical Overview”, J Nutr.
  • Irwin, The Natural Way to a Trouble Free Pregnancy: The Toxemia/Thiamine Connection, 2008.
  • Werbach & Moss Textbook of Nutritional Medicine (1999).
  • McCombs, ”Treatment of Preeclampsia and Eclampsia”, Clin Pharm (1992).
  • Omu, Al-Harmi, Vedi et al. ”Magnesium Sulphate Theraphy in Women with Pre-Eclampsia in Kuwait”, Med Princ Pract (2008).
  • Bardicef, Bardicef & Sorokin, ”Extracellular and Intracellular Magnesium Depletion in Pregnancy and Gestational Diabetes”, Am J Obstet Gynecol (1995).