Avainsana-arkisto: Synnytyskipu

Tunne itsesi, tunne mielesi ohjelmointi synnytykseen liittyen

Pidän kerran kuukaudessa verkkoluennon suljetussa Facebookryhmässä Synnytysmeditaatio. Helmikuun verkkoluennolla kerroin The Work –menetelmän kysymyksistä ja miten niitä voi käyttää, jotta tulee tietoiseksi mielen ”ohjelmoinnista”. Tällä ohjelmoinnilla – vahvoilla uskomuksilla – saattaa olla iso vaikutus esim. miten kokee synnytyksen ja siihen liittyvän kivun.

Synnytykseen liittyvä mielen ohjelmointi saa usein alkunsa jo lapsuudessa. Ohjelmointiin on vaikuttanut moni asia, mm. miten oma äiti ja suvun naiset ovat puhuneet synnyttämisestä, ympäröivä synnytyskulttuuri, TV-ohjelmat jne. On hyvä tulla tietoiseksi mitä uskomuksia kantaa mukanaan koska mielen voima on erittäin suuri. Mieli voi lisätä (turhaa) kärsimystä synnytyksessä. Mieli voi myös vähentää kärsimystä. Kaikki on kiinni miten mielen voimaa oppii käyttämään.

gravidmeditation-1fujipro800zexp-M

Mitä uskomuksia sinulla on?

Kirjoita paperille ajatuksesi ja uskomuksesi synnytyskivusta. Älä sensuroi tai kaunistele. Käytä tähän vähintään 2-5 minuuttia. Kirjoita käsin äläkä tässä vaiheessa analysoi tekstiä. Harjoitus on muokattu Pam Englandin Birthing from Within –kirjasta.

Minkä merkityksen annat kivulle? Mitä ajattelet kivun tarkoittavan?

Synnytyskipu on_____________________________________________

Kun olet valmis, lue ääneen mitä olet kirjoittanut tai pyydä, että joku muu lukee tekstin sinulle ääneen. Mikä on tekstin tunnelma? Mitä tunteista se herättää? Toistuuko jokin teema? Jos sinulle selviää, että sinulla on paljon kärsimystä lisääviä uskomuksia jatka harjoitusta, käyttäen The Work -kysymyksiä. Näitä ajatuksia on hyvä tarkastella lähempää.

Esimerkki uskomuksesta 

Ajatus: ”Synnytyskipu on väärin, se on epäreilua ja se vie minulta voimia.” Tätä ajatusta tarkastellaan alla käyttäen Byron Katien The Work -menetelmää. Voit tehdä harjoituksen kirjoittamalla omat vastauksesi paperille.

The Work –kysymykset:

  1. Onko se totta? On. Olen synnyttänyt ennen ja tiedän, että näin se on.
  2. Voinko olla absoluuttisen varma, että synnytyskipu on väärin, epäreilua ja vie voimia? En voi olla absoluuttisen varma miten tulen kokemaan synnytyskivun tällä kerralla.
  3. Miten reagoin ajatukseen, että synnytyskipu on väärin, epäreilua ja vie minulta voimia? Tunnen valtavaa väsymystä. Tunnen paniikkia ja haluaisin peruuttaa koko homman. Näen itseni uhrina.
  4. Kuka olisin ilman näitä ajatuksia? Olisin paljon energisempi – kaikki tämä vanha väsymys olisi poissa. Olisin hieman utelias, että mitä synnytys tuo tulessaan. Olo olisi luottavaisempi; pystyisin luottamaan prosessiin.

Ajatuksen vastakohta: Mikä on ajatuksen vastakohta ja miten se voi olla todempi tai yhtä totta?

”Synnytyskipu ei ole väärin, se ei ole epäreilua ja se antaa minulle voimia.”

Miten tämä voi olla yhtä totta kuin alkuperäinen ajatus? Synnytyskipu ei ole väärin koska sillä on tarkoitus – se tuo vauvan lähemmäksi – ja koska se ei ole vaarallinen. Synnytyskipu antaa minulle voimia (oho!) koska sen takana on valtava luomisenergia. Synnytys voi olla voimansiirto, ei voimanriisto. Olen lukenut, että osa naisista kokee asian näin. Ehkä se on mahdollista myös minun kohdallani?

Byron Katie kutsuu stressaavia ajatuksia ja uskomuksia ”kertomuksiksi”. Ajatus siitä, että synnytyskipu on väärin on kertomus kivusta – se ei ole absoluuttinen totuus.

Ajatuksiin – ja mielen ohjelmointiin eli vahvoihin uskomuksiin – voi vaikuttaa myös EFT-aktiivimediaatiolla. Minulla kävi odottaja yksilöllisessä valmennuksessa ja hän halusi uskoa, että synnytys voi olla voimaa antava kokemus mutta hänen ohjelmointi kertoi hänelle, että tämä on mahdotonta. EFT:ssä hän sai lausua ääneen sekä ajatukset siitä, että tämä on mahdotonta ja ajatukset siitä, että se on mahdollista. Hän sai kokea ja ratkaista tämän sisäisen ristiriidan. Näin tiedottomasta tuli tiedostettua. Tämä oli valtavan vapauttavaa! Ristiriitoja ei kannata lakaista maton alle, ne kannattaa ottaa tarkasteltavaksi.

Näin on mahdollista tehdä tietoisia valintoja – eikä vain olla ohjelmoinnin ”uhri”. EFT:ssä vaikutamme ajatuksiin, tunteisiin ja energeettiseen kehoon yhtä aikaa ja sen takia saamme tuloksia ja usein pysyviä muutoksia!

Ilmoittaudu mukaan Synnytysmeditaatio -verkkokurssille niin opit lisää mielen voimasta ja saat paljon harjoituksia, joista varmasti on apua ennen synnytystä, sen aikana ja sen jälkeen.

Alessandra SarelinAlessandra Sarelin, VTT, sertifioitu doula, EFT-ohjaaja

Äänenkäyttö synnytyksessä

Äänenkäyttö pitää synnytyksen elävänä. Käyttäessä ääntä on mahdotonta käpertyä pelkoon ja taistella tuntemuksia vastaan.

Oletko huomannut, että kävellessäsi yksin metsässä (tai pimeässä kellarissa) sinä automaattisesti hyräilet jotakin tuttua säveltä? Laulu pitää pelon loitolla.

Äänenkäyttö synnytyksessä voi olla hiljainen huokaus tai voimakas karjaisu. Usein se on pitkien vokaalien käyttöä (synnytyslaulu).

Ääni on tunnetta.www.labyrinthdoula.com-2

Ääni on intohimoa.

Intohimo ja tunne ovat masentuneisuuden vastakohta. Synnytys saa olla tunteikas! Synnytyksessä saa antaa itselleen luvan reagoida.

Äänenkäyttö rauhoittaa ja lohduttaa.

Äänenkäyttö luo synnytykseen rytmiä ja lisää pärjäämisen tunnetta.

Äänenkäyttö auttaa löytämään oman synnytysvoimansa.

Äänenkäyttö auttaa rentoutumaan ja antautumaan muutoksen edessä – synnytys on elämän isoimpia muutosprosesseja.

Joustavuus lisää onnellisuutta – myös synnytyksessä 

IMG_Veera_doulakka

Veera Gindonis

Olen tutustunut Veeraan Doulakan doulakoulutuksen kautta. Soitan hänelle jos tarvitsen vertaistukea tai tietoa miten toimia vaikeassa tilanteessa. Keskustelimme Veeran kanssa aiheesta synnytys ilman kärsimystä.

Veera Gindonis oli Doulapalvelussa aloittaessaan Suomen ensimmäinen sertifioitu ammattidoula. Nykyään hänen doulayrityksensä Doulakka tarjoaa paitsi doulapalveluita ja imetysohjausta, myös doulakoulutuksia. Veera on kolmen lapsen äiti, eläinlääkäri, sertifioitu synnytysdoula (CLD, CAPPA) ja imetysohjaaja (WHO). Hän oli ensimmäisen kerran synnytystukihenkilönä ystävänsä synnytyksessä vuonna 2000. Esikoisen syntymän jälkeen vuonna 2005 hän kiinnostui aiheesta enemmän, kouluttautui ja siirtyi doulayrittäjäksi vuonna 2010.

Alessandra: Onko mahdollista synnyttää ilman kärsimystä vai kuuluuko kärsimys synnytykseen siinä missä kipukin?

Veera: Kärsimyksen ei tarvitsisi kuulua synnytykseen, mutta usein synnytys tai osia siitä koetaan kärsimyksenä.

Alessandra: Miksi?

www.labyrinthdoula.comVeera: Koska kulttuurimme niin vahvasti yhdistää synnytyskivun ja kärsimyksen. Kärjistetysti voi jopa ajatella, että puudutettuna synnyttämisen valitessaan synnyttäjät vaihtavat fyysistä kipua henkiseen kärsimykseen, koska epiduraalin kylkiäisenä tulevat toimenpiteet rajoittavat naisen valinnanmahdollisuuksia. Fyysinen kipu on niin pelottavaa, että siitä on pakko päästä eroon. Eikä ihme – synnytyskulttuurimme valtavirta ei juuri muusta puhu kuin fyysisestä kivusta. Valintaa vaikeuttaa, että etukäteen ei voi tietää kenen kohdalla epiduraali johtaa kärsimykseen ja ketä se suojelee traumalta ja kärsimykseltä.

Alessandra: Jos epiduraali automaattisesti johtaisi hyvään synnytyskokemukseen meillä ei olisi niin paljon synnytystraumoja Suomessa. Toisaalta olen doulana nähnyt todella voimaannuttavia, upeita, kärsimysvapaita synnytyksiä, jossa epiduraalia on käytetty. Eri tutkimusten mukaan hallinnan tunne on tärkeä osa hyvää synnytyskokemusta ja joskus epiduraali voi lisätä hallinnan tunnetta. Jos ei ole valmis kokonaan antautumaan synnytyksen intensiteetille, siitä voi seurata trauma. Silloin epiduraali voi olla siunaus ja suojella myös henkiseltä kivulta.

Veera: Sen takia onkin niin tärkeää, että synnyttäjä itse päättää epiduraalista ja muusta kivunlievityksestä. Kukaan muu ei voi tehdä sitä päätöstä hänen puolestaan. Hyvä synnytyskokemus muodostuu siitä, että synnyttäjä tulee kuulluksi ja saa henkilökunnan tuen omille valinnoilleen.

Alessandra: Mietin, että onko Suomessa totuttu henkiseen kipuun ja kärsimykseen – se on jollain tasolla tuttua – kun taas fyysinen kipu voidaan hoitaa tehokkaasti lääkkeillä ja sen takia meillä ei ole strategiaa kohdata sitä ilman, että siitä seuraisi kärsimystä. Annamme kivulle merkityksen, joka lisää kärsimystä.

maha ulkonaVeera: Voi olla. Sekin tietenkin vaikuttaa asiaan, että synnytyskivun lievittäminen koetaan nykyään mitä suurimmassa määrin myös naisten oikeudeksi. Kipulääkkeisiin suhtautuminen jakaa synnyttäjät selvästi kahteen ryhmään, mikä sekään ei minusta ole hyvä. Toki omalla suhtautumisella voi vaikuttaa synnytykseen paljon, mutta vasta joustavuus elämän tapahtuessa lisää onnellisuutta! Asioita voi suunnitella etukäteen, mutta kärsimystä pystyy vähentämään tehokkaimmin sillä, että ottaa jokaisella hetkellä itselleen riittävästi aikaa tehdä itselle parhaiten sopivia päätöksiä. Siihen tarvitaan lujaa luottamusta oman elämän asiantuntijuuteen. Kelkan kääntäminen voi jossain tilanteessa olla mitä viisain valinta.

Alessandra: Tutkimuksen mukaan (katso edellinen blogikirjoitus), helppo ja nopea synnytys ei automaattisesti johda hyvään synnytyskokemukseen. Mikä on sinun kokemuksesi mukaan se asia, joka johtaa hyvään synnytykseen?

Veera: Doula-asiakkaani ovat usein todella tyytyväisiä silloin, kun he ovat löytäneet synnytykseensä jonkun työkalun tai harjoituksen, jonka avulla he pystyvät lisäämään pärjäämisen tunnettaan. Kun he löytävät omat resurssinsa ja voimavaransa. Doula on usein hyvä työpari matkalla koska hän osaa houkutella näitä voimavaroja esille sekä ennen synnytystä että sen aikana.

Alessandra: Miten nainen voi valmentautua synnytykseen ja lisätä mahdollisuuksiaan saada kokea hyvä, kärsimysvapaa synnytys?

Veera: Kukaan ei voi ulkopuolelta ojentaa toiselle kärsimysvapaata synnytystä. Synnytykseen valmistautumisen on hyvä lisätä itsetuntemusta niin, että synnyttäjä voi olla rauhallinen myös yllättävän tilanteen sattuessa. Hänen olisi hyvä pystyä luottamaan avustajiinsa ja tukijoukkoihinsa, koska synnytyksen aikana asioita ei enää välttämättä pysty puhumaan läpi juurta jaksain. Myös perusasiat ovat tärkeitä: se, että syö hyvin, saa lepoa ja sopivasti liikuntaa.  On tärkeää, että kehossa on hyvä olla ja siihen voi luottaa. Luonnossa liikkuminen lisää usein sekä henkistä että fyysistä hyvinvointia. Kannatan monipuolista fyysistä, henkistä, tiedollista ja asenteellista valmentautumista.

Alessandra: Entä silloin kun kaikki ei mene hyvin ja synnytys onkin täynnä kärsimystä?

Veera: Synnytystrauma on todella iso asia, joka koskettaa naiseuden syvintä keskusta. Synnytyskärsimyksestä voi olla vaikeaa päästää irti, koska se ei tule kulttuurissamme välttämättä nähdyksi eikä kuulluksi. Kärsimys voi pahimmillaan johtaa jopa traumaan. Äidin ja lapsen fyysistä terveyttä ajatellaan synnytyksen laatua parhaiten määrittävänä asiana. Trauma on kuitenkin syytä saada purettua. Onhan se hurjaa, jos oman synnytyksen ajatteleminen aiheuttaa naiselle jatkuvaa kärsimystä ja pahaa oloa. Itselle ja muille anteeksi antaminen vie oman aikansa, mutta se on tärkeä osa eheytymisprosessia. Anteeksiantamattomuus on  kärsimyksen ohella raskas taakka.

Alessandra Sarelin, sertifoitu doula, YTT, EFT-ohjaaja