Avainsana-arkisto: Synnytysdoula

Joustavuus lisää onnellisuutta – myös synnytyksessä 

IMG_Veera_doulakka

Veera Gindonis

Olen tutustunut Veeraan Doulakan doulakoulutuksen kautta. Soitan hänelle jos tarvitsen vertaistukea tai tietoa miten toimia vaikeassa tilanteessa. Keskustelimme Veeran kanssa aiheesta synnytys ilman kärsimystä.

Veera Gindonis oli Doulapalvelussa aloittaessaan Suomen ensimmäinen sertifioitu ammattidoula. Nykyään hänen doulayrityksensä Doulakka tarjoaa paitsi doulapalveluita ja imetysohjausta, myös doulakoulutuksia. Veera on kolmen lapsen äiti, eläinlääkäri, sertifioitu synnytysdoula (CLD, CAPPA) ja imetysohjaaja (WHO). Hän oli ensimmäisen kerran synnytystukihenkilönä ystävänsä synnytyksessä vuonna 2000. Esikoisen syntymän jälkeen vuonna 2005 hän kiinnostui aiheesta enemmän, kouluttautui ja siirtyi doulayrittäjäksi vuonna 2010.

Alessandra: Onko mahdollista synnyttää ilman kärsimystä vai kuuluuko kärsimys synnytykseen siinä missä kipukin?

Veera: Kärsimyksen ei tarvitsisi kuulua synnytykseen, mutta usein synnytys tai osia siitä koetaan kärsimyksenä.

Alessandra: Miksi?

www.labyrinthdoula.comVeera: Koska kulttuurimme niin vahvasti yhdistää synnytyskivun ja kärsimyksen. Kärjistetysti voi jopa ajatella, että puudutettuna synnyttämisen valitessaan synnyttäjät vaihtavat fyysistä kipua henkiseen kärsimykseen, koska epiduraalin kylkiäisenä tulevat toimenpiteet rajoittavat naisen valinnanmahdollisuuksia. Fyysinen kipu on niin pelottavaa, että siitä on pakko päästä eroon. Eikä ihme – synnytyskulttuurimme valtavirta ei juuri muusta puhu kuin fyysisestä kivusta. Valintaa vaikeuttaa, että etukäteen ei voi tietää kenen kohdalla epiduraali johtaa kärsimykseen ja ketä se suojelee traumalta ja kärsimykseltä.

Alessandra: Jos epiduraali automaattisesti johtaisi hyvään synnytyskokemukseen meillä ei olisi niin paljon synnytystraumoja Suomessa. Toisaalta olen doulana nähnyt todella voimaannuttavia, upeita, kärsimysvapaita synnytyksiä, jossa epiduraalia on käytetty. Eri tutkimusten mukaan hallinnan tunne on tärkeä osa hyvää synnytyskokemusta ja joskus epiduraali voi lisätä hallinnan tunnetta. Jos ei ole valmis kokonaan antautumaan synnytyksen intensiteetille, siitä voi seurata trauma. Silloin epiduraali voi olla siunaus ja suojella myös henkiseltä kivulta.

Veera: Sen takia onkin niin tärkeää, että synnyttäjä itse päättää epiduraalista ja muusta kivunlievityksestä. Kukaan muu ei voi tehdä sitä päätöstä hänen puolestaan. Hyvä synnytyskokemus muodostuu siitä, että synnyttäjä tulee kuulluksi ja saa henkilökunnan tuen omille valinnoilleen.

Alessandra: Mietin, että onko Suomessa totuttu henkiseen kipuun ja kärsimykseen – se on jollain tasolla tuttua – kun taas fyysinen kipu voidaan hoitaa tehokkaasti lääkkeillä ja sen takia meillä ei ole strategiaa kohdata sitä ilman, että siitä seuraisi kärsimystä. Annamme kivulle merkityksen, joka lisää kärsimystä.

maha ulkonaVeera: Voi olla. Sekin tietenkin vaikuttaa asiaan, että synnytyskivun lievittäminen koetaan nykyään mitä suurimmassa määrin myös naisten oikeudeksi. Kipulääkkeisiin suhtautuminen jakaa synnyttäjät selvästi kahteen ryhmään, mikä sekään ei minusta ole hyvä. Toki omalla suhtautumisella voi vaikuttaa synnytykseen paljon, mutta vasta joustavuus elämän tapahtuessa lisää onnellisuutta! Asioita voi suunnitella etukäteen, mutta kärsimystä pystyy vähentämään tehokkaimmin sillä, että ottaa jokaisella hetkellä itselleen riittävästi aikaa tehdä itselle parhaiten sopivia päätöksiä. Siihen tarvitaan lujaa luottamusta oman elämän asiantuntijuuteen. Kelkan kääntäminen voi jossain tilanteessa olla mitä viisain valinta.

Alessandra: Tutkimuksen mukaan (katso edellinen blogikirjoitus), helppo ja nopea synnytys ei automaattisesti johda hyvään synnytyskokemukseen. Mikä on sinun kokemuksesi mukaan se asia, joka johtaa hyvään synnytykseen?

Veera: Doula-asiakkaani ovat usein todella tyytyväisiä silloin, kun he ovat löytäneet synnytykseensä jonkun työkalun tai harjoituksen, jonka avulla he pystyvät lisäämään pärjäämisen tunnettaan. Kun he löytävät omat resurssinsa ja voimavaransa. Doula on usein hyvä työpari matkalla koska hän osaa houkutella näitä voimavaroja esille sekä ennen synnytystä että sen aikana.

Alessandra: Miten nainen voi valmentautua synnytykseen ja lisätä mahdollisuuksiaan saada kokea hyvä, kärsimysvapaa synnytys?

Veera: Kukaan ei voi ulkopuolelta ojentaa toiselle kärsimysvapaata synnytystä. Synnytykseen valmistautumisen on hyvä lisätä itsetuntemusta niin, että synnyttäjä voi olla rauhallinen myös yllättävän tilanteen sattuessa. Hänen olisi hyvä pystyä luottamaan avustajiinsa ja tukijoukkoihinsa, koska synnytyksen aikana asioita ei enää välttämättä pysty puhumaan läpi juurta jaksain. Myös perusasiat ovat tärkeitä: se, että syö hyvin, saa lepoa ja sopivasti liikuntaa.  On tärkeää, että kehossa on hyvä olla ja siihen voi luottaa. Luonnossa liikkuminen lisää usein sekä henkistä että fyysistä hyvinvointia. Kannatan monipuolista fyysistä, henkistä, tiedollista ja asenteellista valmentautumista.

Alessandra: Entä silloin kun kaikki ei mene hyvin ja synnytys onkin täynnä kärsimystä?

Veera: Synnytystrauma on todella iso asia, joka koskettaa naiseuden syvintä keskusta. Synnytyskärsimyksestä voi olla vaikeaa päästää irti, koska se ei tule kulttuurissamme välttämättä nähdyksi eikä kuulluksi. Kärsimys voi pahimmillaan johtaa jopa traumaan. Äidin ja lapsen fyysistä terveyttä ajatellaan synnytyksen laatua parhaiten määrittävänä asiana. Trauma on kuitenkin syytä saada purettua. Onhan se hurjaa, jos oman synnytyksen ajatteleminen aiheuttaa naiselle jatkuvaa kärsimystä ja pahaa oloa. Itselle ja muille anteeksi antaminen vie oman aikansa, mutta se on tärkeä osa eheytymisprosessia. Anteeksiantamattomuus on  kärsimyksen ohella raskas taakka.

Alessandra Sarelin, sertifoitu doula, YTT, EFT-ohjaaja

Onko synnytys vain yksi päivä naisen elämässä?

20814_10152967254837690_1791657151349758379_n

Penny Simkin Helsingissä.

Osallistuin huhtikuussa kahden päivän koulutukseen legendaarisen doulan, synnytysvalmentajan ja kirjailijan Penny Simkinin kanssa. Penny oli doula jo ennen kuin doula sanaa alettiin käyttää koulutetusta synnytystukihenkilöstä. Hän on ollut mukana edistämässä hyvää syntymää 1960-luvulta asti. Pennyn viesti on myös tämän blogin kantava viesti: synnytyksessä ei ole kyse ainoastaan ”terveestä lapsesta, terveestä äidistä” – tapahtumasta, josta saa olla kiitollinen jos selviää hengissä. Synnytys on täynnä mahdollisuuksia vaikuttaa naisen psyykeen – positiivisesti tai negatiivisesti.

Synnytyksessä syntyy lapsen lisäksi myös äiti, isä, isovanhemmat. Naiselle synnytys on ikimuistoinen ja jokainen nainen ansaitsee synnytyksen ilman kärsimystä. Kärsimys ei välttämättä ole automaattinen seuraus kivun määrästä, synnytyksen kestosta tai edes mahdollisista komplikaatioista ja toimenpiteistä. Kärsimys syntyy yksinäisyydestä, avuttomuudesta, väheksyvistä sanoista, epäkunnioittavasta kohtelusta. Doulan ja/tai kätilön jatkuva, empaattinen tuki on tehokas tapa lieventää kärsimystä ja lisätä mahdollisuuksia hyvälle synnytyskokemukselle. Tutkimus on myös osoittanut, että emotionaalisella tuella on myönteinen vaikutus synnytyksen kulkuun. Synnytyksen kesto lyhenee, komplikaatiot vähenevät ja äiti sekä vauva voivat paremmin synnytyksen jälkeen.

Penny Simkin on tutkinut sitä, että mikä johtaa hyvään synnytyskokemukseen ja hän on kirjoittanut tieteellisiä julkaisuja aiheesta. Voisi kuvitella, että naiset, joilla on myönteinen synnytyskokemus kokivat helpon, nopean synnytyksen. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa. Ne asiat, jotka yhdistivät naisia, joilla oli omasta mielestä hyvä synnytyskokemus ovat

  • 1) Hallinnan tunne;
  • 2) Tunne, että olen onnistunut isossa tehtävässä – ”Olen sankaritar!”
  • 3) Kohentunut itseluottamus;
  • 4) Kokemus kätilön/hoitajan tuesta;
  • 5) Humoristisia ja myönteisiä muistoja lääkäreistä.

Synnyttävä nainen on erittäin haavoittuvaisessa tilassa. Hän synnyttää useimmiten vieraassa ympäristössä, vieraiden kätilöiden avustamana. Hänellä on kipuja, hän hikoilee, ehkä hänen keho tärisee, ehkä hän ääntelee. Jos häntä tässä tilassa ei kohdella kunnioituksella, tämä jättää syvät jäljet. Kielteiset kommentit ja huomiot voivat olla syvästi loukkaavia ja nainen voi kantaa sanoja mukana lopun elämänsä. Jos synnyttävä nainen toisaalta saa arvostusta, kunnioitusta, empatiaa, myönteisiä sanoja ja hänet otetaan mukaan päätöksentekoon aktiivisena osallistujana ja oman kehonsa parhaana asiantuntijana, tämä vaikuttaa pysyvästi myönteisesti naisen elämään.

SynnytyspelkoPennyn pitkän kokemuksen ja tutkimuksen valossa nainen ei niinkään pelkää synnytyskipua vaan pikemminkin sitä, että miten hän reagoi kipuun ja synnytyksen intensiteettiin. Hän pelkää hallinnan menettämistä, paniikkia, avuttomuutta ja sitä, ettei pysty tulemaan kivun kanssa sovintoon. Hän pelkää siis kärsimystä ja traumaa. Tehokas puudutus ei välttämättä automaattisesti poista kärsimystä. Sen takia synnytyksen hoidossa pitäisi, kivunlievityksen lisäksi, keskittyä lieventämään henkistä kärsimystä. Jokaisella synnyttävällä naisella tulisi olla jatkuvaa tukea, ketään ei saisi jättää yksin ja synnyttäjällä pitäisi olla jokin hyvä ja toimiva strategia, miten kohdata kipu. Penny suosii ”kolme R:ää” –rentoutus, rytmi, rituaali. Jos nainen löytää itselleen sopivan rytmin, jonkun rytmisen rituaalin jonka hän voi toistaa jokaisen supistuksen aikana, ja hän pystyy rentoutumaan supistusten välillä, tämä antaa hallinnan tunnetta ja hän pystyy olemaan fyysisten tuntemusten kanssa läsnä – ilman kärsimystä. Jos nainen menettää rytmin hän tarvitsee ehkä apua löytämään sen uudestaan. Doula ja/tai kätilö voi ehdottaa jotakin uutta: olisiko suihkun aika? Jos otetaan vastaan kolme supistusta fysiopallolla, pyörittäen lantioita ja yhdessä äännellen? Jos kipu tuottaa kärsimystä eikä rytmi löydy on tietenkin puudutuksen paikka. Mutta myös silloin nainen kaipaa empatiaa ja jatkuvaa tukea. Nainen on edelleen hauraassa tilassa ja hän tarvitsee kunnioitusta, läsnäoloa ja rakkautta.

Penny kehotti kaikkia synnytysammattilaisia pitämään yhden lauseen mielessä: ”miten hän tulee muistamaan tämän?” Jos tämä lause ohjaa ammattilaisten toimintaa, synnytyksellä on syvällinen positiivinen vaikutus äitien itsetuntoon ja mielenterveyteen. Eikö tämä olisi edullinen tapa ennaltaehkäistä mielenterveysongelmia? Fyysisen turvallisuuden lisäksi ammattilaisilla on myös iso vastuu siitä, minkälaiset psyykkiset jäljet synnytys jättää.

Alessandra Sarelin, sertifoitu doula, YTT

Lähteet: Penny Simkin, ”Just Another Day in a Woman’s Life?” Women’s Long-Term Percepetions of Their First Birth Experience”, in Birth 18:4 (1991).

Penny Simkin seminar in Finland 24-25.4.2015

Penny Simkin & Ruth Ancheta, The Labor Progress Handbook, 2011 (Third edition).

 

Luento doulan tuesta

Doula synnyttäjän ja perheen tukena statue-doula

Doula on koulutettu synnytystukihenkilö, naisen ja perheen luotettu tukija ennen, aikana ja jälkeen synnytyksen. Hän on tietopankki, kuuntelija, hyväksyvä läsnäolo ja osaavat kädet; kanssakulkija, joka ei arvostele synnyttäjän ainutlaatuista tapaa kohdata synnytyksen voima.

Doula auttaa synnyttäjää saavuttamaan synnytysrauhan ja on hänen jatkuvana tukenaan koko synnytyksen ajan. Doula tarjoaa paljon erilaisia kivunlievitysmenetelmiä (esim. akupainanta) ja näyttää kumppanille tapoja tukea synnyttäjää.

On tutkittu, että doulan jatkuva tuki vähentää komplikaatioita, sektiosyntymiä ja lääkkeellisen kivunlievityksen tarvetta (Hodnett et al.2011). Synnytyksen kesto lyhenee ja vauvoilla on vähemmän alhaisia Apgar-pisteitä. Tutkimukset osoittavat myös, että doulan läsnäolon myötä on todennäköisempää, että synnytys jää äidin mieleen positiivisena kokemuksena. Tule oppimaan miksi näin on!

Luento on maksuton.

Paikka: Sentiren Hyvinvointikeskus, Käsityöläiskatu 4a (5 kerros)

Aika: 18.8. klo. 17:30-19