Avainsana-arkisto: Synnytys

Tunne itsesi, tunne mielesi ohjelmointi synnytykseen liittyen

Pidän kerran kuukaudessa verkkoluennon suljetussa Facebookryhmässä Synnytysmeditaatio. Helmikuun verkkoluennolla kerroin The Work –menetelmän kysymyksistä ja miten niitä voi käyttää, jotta tulee tietoiseksi mielen ”ohjelmoinnista”. Tällä ohjelmoinnilla – vahvoilla uskomuksilla – saattaa olla iso vaikutus esim. miten kokee synnytyksen ja siihen liittyvän kivun.

Synnytykseen liittyvä mielen ohjelmointi saa usein alkunsa jo lapsuudessa. Ohjelmointiin on vaikuttanut moni asia, mm. miten oma äiti ja suvun naiset ovat puhuneet synnyttämisestä, ympäröivä synnytyskulttuuri, TV-ohjelmat jne. On hyvä tulla tietoiseksi mitä uskomuksia kantaa mukanaan koska mielen voima on erittäin suuri. Mieli voi lisätä (turhaa) kärsimystä synnytyksessä. Mieli voi myös vähentää kärsimystä. Kaikki on kiinni miten mielen voimaa oppii käyttämään.

gravidmeditation-1fujipro800zexp-M

Mitä uskomuksia sinulla on?

Kirjoita paperille ajatuksesi ja uskomuksesi synnytyskivusta. Älä sensuroi tai kaunistele. Käytä tähän vähintään 2-5 minuuttia. Kirjoita käsin äläkä tässä vaiheessa analysoi tekstiä. Harjoitus on muokattu Pam Englandin Birthing from Within –kirjasta.

Minkä merkityksen annat kivulle? Mitä ajattelet kivun tarkoittavan?

Synnytyskipu on_____________________________________________

Kun olet valmis, lue ääneen mitä olet kirjoittanut tai pyydä, että joku muu lukee tekstin sinulle ääneen. Mikä on tekstin tunnelma? Mitä tunteista se herättää? Toistuuko jokin teema? Jos sinulle selviää, että sinulla on paljon kärsimystä lisääviä uskomuksia jatka harjoitusta, käyttäen The Work -kysymyksiä. Näitä ajatuksia on hyvä tarkastella lähempää.

Esimerkki uskomuksesta 

Ajatus: ”Synnytyskipu on väärin, se on epäreilua ja se vie minulta voimia.” Tätä ajatusta tarkastellaan alla käyttäen Byron Katien The Work -menetelmää. Voit tehdä harjoituksen kirjoittamalla omat vastauksesi paperille.

The Work –kysymykset:

  1. Onko se totta? On. Olen synnyttänyt ennen ja tiedän, että näin se on.
  2. Voinko olla absoluuttisen varma, että synnytyskipu on väärin, epäreilua ja vie voimia? En voi olla absoluuttisen varma miten tulen kokemaan synnytyskivun tällä kerralla.
  3. Miten reagoin ajatukseen, että synnytyskipu on väärin, epäreilua ja vie minulta voimia? Tunnen valtavaa väsymystä. Tunnen paniikkia ja haluaisin peruuttaa koko homman. Näen itseni uhrina.
  4. Kuka olisin ilman näitä ajatuksia? Olisin paljon energisempi – kaikki tämä vanha väsymys olisi poissa. Olisin hieman utelias, että mitä synnytys tuo tulessaan. Olo olisi luottavaisempi; pystyisin luottamaan prosessiin.

Ajatuksen vastakohta: Mikä on ajatuksen vastakohta ja miten se voi olla todempi tai yhtä totta?

”Synnytyskipu ei ole väärin, se ei ole epäreilua ja se antaa minulle voimia.”

Miten tämä voi olla yhtä totta kuin alkuperäinen ajatus? Synnytyskipu ei ole väärin koska sillä on tarkoitus – se tuo vauvan lähemmäksi – ja koska se ei ole vaarallinen. Synnytyskipu antaa minulle voimia (oho!) koska sen takana on valtava luomisenergia. Synnytys voi olla voimansiirto, ei voimanriisto. Olen lukenut, että osa naisista kokee asian näin. Ehkä se on mahdollista myös minun kohdallani?

Byron Katie kutsuu stressaavia ajatuksia ja uskomuksia ”kertomuksiksi”. Ajatus siitä, että synnytyskipu on väärin on kertomus kivusta – se ei ole absoluuttinen totuus.

Ajatuksiin – ja mielen ohjelmointiin eli vahvoihin uskomuksiin – voi vaikuttaa myös EFT-aktiivimediaatiolla. Minulla kävi odottaja yksilöllisessä valmennuksessa ja hän halusi uskoa, että synnytys voi olla voimaa antava kokemus mutta hänen ohjelmointi kertoi hänelle, että tämä on mahdotonta. EFT:ssä hän sai lausua ääneen sekä ajatukset siitä, että tämä on mahdotonta ja ajatukset siitä, että se on mahdollista. Hän sai kokea ja ratkaista tämän sisäisen ristiriidan. Näin tiedottomasta tuli tiedostettua. Tämä oli valtavan vapauttavaa! Ristiriitoja ei kannata lakaista maton alle, ne kannattaa ottaa tarkasteltavaksi.

Näin on mahdollista tehdä tietoisia valintoja – eikä vain olla ohjelmoinnin ”uhri”. EFT:ssä vaikutamme ajatuksiin, tunteisiin ja energeettiseen kehoon yhtä aikaa ja sen takia saamme tuloksia ja usein pysyviä muutoksia!

Ilmoittaudu mukaan Synnytysmeditaatio -verkkokurssille niin opit lisää mielen voimasta ja saat paljon harjoituksia, joista varmasti on apua ennen synnytystä, sen aikana ja sen jälkeen.

Alessandra SarelinAlessandra Sarelin, VTT, sertifioitu doula, EFT-ohjaaja

Gaia, Uranus ja synnytyssoturi

Kauan kauan sitten Taivaan jumala Uranus ja Äiti Maan jumalatar Gaia olivat molemmat yksin avaruudessa. Uranus tunti valtavaa vetoa Gaiaa kohtaan. Gaian vetovoima oli magneettinen ja Uranus ympäröi hänet täysin, ja he rakastelivat ja rakastelivat ikuisuuden ajan. Ja näin syntyivät kaikki maan olennot. Kaikki eläimet, bakteerit, ihmiset, oliot ja kasvit syntyivät tästä liitosta. Mutta kaikki oliot eivät olleet kauniita. Syntyi myös hirviöitä ja peikkoja. Uranus tunsi häpeää näitä lapsia kohtaan, hän ei sietänyt heitä ja hän pani hirviöt piiloon syvälle maan sisälle, Gaiaan, mutta poissa Gaian näkyviltä. Tämä jatkui pitkään. Uranus piilotti kaiken, mikä ei sopinut hänen näkemykseensä siitä, miltä täydellinen perhe näyttää. Eräänä päivänä Gaia sai tietää mitä Uranus oli tehnyt. Hän raivostui ja huusi ”Miten sinä uskallat tehdä näin? Nehän ovat minun lapsiani! Rumia tai kauniita, ne ovat minun lapsiani”. Ja Gaian raivo ja viha sai Uranuksen pakenemaan kauas ylös taivaaseen. Tämä oli se hetki jolloin taivas ja maa erkanivat toisistaan.

Myyttien henkilöt voidaan nähdä arkkityyppeinä, ne ovat osa meidän kollektiivista psyykettämme.

Uranus on se osa meistä, joka ei siedä kaoottisia vahvoja tunteita eikä prosesseja, joita ei voi hallita. Uranus on se ideaali, joita vasten me vertailemme itseämme.

Gaia on äidillinen rajaton rakkaus ja myötätunto. Hän kutsuu kaikki lapset luokseen, myös ei-toivotut. Hän ei pelkää pimeyttä, ei omaansa eikä muiden – hän tietää, että siemen tarvitsee sekä valoa että pimeyttä itääkseen. Gaia on kuin kotonaan villeissä ja orgaanisissa prosesseissa, joissa lopputulos on tuntematon.

Modernissa kulttuurissa Uranus hallitsee synnytystä – vaikka se on perinteisesti kuulunut Gaialle. Synnytyksen tuntemattomuus, hallitsemattomuus, vahvat tunteet, kehollisuus, seksuaalisuus, kipu, hiki ja kyyneleet eivät sovi Uranukselle. Synnytyksen epämukavat aspektit piilotetaan. Uranus kertoo meille, mikä on hyvä tapa synnyttää, mikä on oikein ja väärin, miten naisen kuuluu käyttäytyä synnytyksessä ja uutena äitinä. Riippuen siitä mitä uskomuksia meillä on entuudestaan yritämme epätoivoisesti elää todeksi Uranuksen ideaaleja. Kivuton, hiljainen synnytys joko käyttäen puudutuksia tai muita menetelmiä on Uranuksen mieleen. Yhdessä vaiheessa historiaa naiset jopa nukutettiin, ja näin he eivät muistaneet synnytyksestään mitään. Naisen luontainen äänteleminen, liikkuminen ja irrationaalinen käyttäytyminen, hänen vahvat tunteensa ja tuntemuksensa pelottavat Uranusta.

Mutta niin kuin oman psyykemmekään hirviöt eivät häviä piilottamalla niitä kellariin, synnytys ja synnyttäminen pysyy villinä initiaationa Gaian maailmaan. Naiset ympäri maailmaa alkavat huomaamaan synnyttämisen luovan voiman ja vaatimaan oikeutta kulkea prosessin läpi omalla ainutlaatuisella tavallaan.

Synnytyssoturi – kuka hän on?

Synnytyssoturi on se osa meistä, joka kuulee kutsun lähteä matkalle Gaian valtakuntaan, paradoksien maailmaan (pelkoineen päivineen). Hän vastaa kutsuun, vaikka tietää, että hänen elämänsä tulee muuttumaan totaalisesti eikä paluuta entiseen ole.

Synnytyssoturi ei ole aina peloton, mutta hän on tutustunut omiin pelkoihinsa, hän ei ole ”voittaja”, joka ei tunne kipua ja toteuttaa unelmiensa synnytyksen. Hän on rituaalin läpikäyvä henkilö, kosketuksessa alkukantaiseen voimaan, jota ei voi kontrolloida häiritsemättä soturin keskittymistä. (Lainattu Annamari Mitchell, Sydänääni 3/2017)

Synnytyssoturi valmistautuu huolellisesti matkaa varten. Hän kokoaa voimaesineitä, hän meditoi ja kerää ympärilleen luotettavan tukijoukon. Hän on hereillä ja avoin, imien itseensä sisäistä ja ulkoista tietoa. Hän tietää, että matkalle hänen on lähdettävä yksin irtautuen ympäröivästä todellisuudesta. Mitä hän tarvitsee on vahvaa yhteyttä sisäiseen viisauteen.

Synnytyssoturi ottaa yhden askeleen ja toisen ja kolmannen, olematta liiallisesti kiintynyt tiettyyn lopputulokseen. Synnytyssoturi tekee spontaanisti sen, mitä jokainen hetki vaatii. Hän on joustava ja silti sitkeä ja osaa suunnistaa paradoksien maassa.

Synnytyssoturi ymmärtää, ettei ole erillinen olento ja hän ammentaa voimia maasta, ilmasta, tulesta ja vedestä. Hän tietää, että ollessaan täysin läsnä hänellä on yhteys siihen voimaan, joka saa tulivuoret purkautumaan ja kukat kukkimaan joka kevät. Synnytyssoturi on aina valmis ottamaan vastaan apua, jos kokee tarvitsevansa sitä.

gravidmeditation-49fujipro800zexp-X3

 

Synnytyssoturi ymmärtää, että hallinnan menettäminen on portti, jonka läpi on kuljettava – vaikka polvet tutisten. Hän ei pelkää omaa ääntään ja intuitiivisia liikkeitä. Synnytyssoturi löytää oman tapansa reagoida synnytyksen voimaan. Hän tekee parhaansa eikä hae ulkopuolisten hyväksyntää.

Synnytyssoturi on sitoutunut jatkamaan matkaansa, vaikka vastassa oleva portinvartija on vienyt häneltä vaatteet, korut ja kengät. Paljaana, palellen, empien hän ponnistaa viimeisen portin läpi, käyttäen viimeiset voimansa.

Synnytyssoturi ymmärtää, että jotta uusi elämä voisi syntyä, niin vanhan identiteetin on kuoltava. On suuri riski, että arkityyppi ”kiltti tyttö” saa väistyä.

Initiaation jälkeen synnytyssoturi harjoittelee itsensä rakastamista ja armollisuutta, eikä tuomitse ja syyllistä itseään. Jos hänen sisäinen tuomarinsa nostaa päätään, hän kuuntelee ja vastaa sitten myötätuntoisesti. Hän tunnistaa Uranuksen tarpeen hakea täydellisyyttä, mutta katsoo itseään peiliin ja sanoo: ”Olet kaunis ja tarpeeksi hyvä äiti. Olen sinusta ylpeä.”

Jos haluat herätellä synnytyssoturiasi sinun ei tarvitse olla harvinaisen rohkea. Riittää, että olet oma itsesi – nainen joka haluaa synnyttää ja olla äiti omalla ainutlaatuisella tavallaan. Vaikka et tiedä mitä sinun pitäisi tehdä, vaikka kohtaat yllätyksiä synnytyksessä, riittää että teet parhaasi. Koko eletty elämäsi – elämäntarinasi – vaikuttaa siihen miten reagoit synnytyksen intensiteettiin. Riippumatta siitä miten synnytyksessä käy, voit voimaantua ja kasvaa.

Jos haluat valmistautua matkaa varten kuten synnytyssoturi, tule mukaan Synnytysmeditaatio –verkkokurssille. Voit suorittaa kurssin tehtävät omaan tahtiin.

Lue aiheesta lisää kirjasta Ancient Map for Modern Birth, Pam England.

IMG_3007Alessandra Sarelin, VTT, sertifioitu doula & synnytyssoturi

Alessandra rakastaa vanhoja myyttejä, meditaatiota, eheyttäviä oivalluksia, tanssia, aitoa läsnäoloa ja naistenpiirejä. Hän suhtautuu intohimoisesti siskouteen ja naisen eri elämänvaiheiden kehollisiin vihkimysriitteihin. Hän on opiskellut monen viisaan naisen kanssa, mm. Chameli Ardagh, Toko-pa Turner ja Pam England. Tällä hetkellä hän opiskelee kasvilääkintää Virpi Raipala-Cormierin koulutuksessa.

To My Daughters


I’ll tell you about power:
We are born with the potential
for every daughter we will ever have
embedded like pearls in the dark flesh of our ovaries.
You were already there, in me,
while I was yet curled within my mother, as she was, inside my great-grandmother;
each mother birthing her grandchildren, through her pelvis,
ivory cradles protecting secret worlds within our own seas,
worlds of fierce hearts and minds beyond knowing.
Is there a greater power than holding the entire universe in your belly?
All of Creation? What about our own galaxies pouring forth?
The summoning of all that is love
and alive into our very breasts, our marrow,
our coursing blood, a luminous milky way
so bright it blinds, with all the power and force of life,
heaven meeting earth, giving to those worlds we hold,
that we see in the irises of our daughters’ eyes.

Corey Alicks (2002) in The Art and Soul of Midwifery by Lorna Davies

Synnytyslabyrintti

Labyrintti on ikivanha universaali elämän matkan symboli. Matka labyrintin keskustaan symboloi antautumista muutokselle ja kuolemaa (vanhan minän kuolemaa), matka ulos keskustasta symboloi syntymää ja uudelleensyntymistä.

Pam Englandin kirja Labyrinth of Birth (2010) sai minut innostumaan labyrintistä symbolina sille sisäiselle matkalle, jonka nainen tekee synnytyksessä ja sen jälkeen.

Skandinaviassa on löydetty noin 600 labyrinttia ja tämä on enemmän kuin missään muualla maailmassa. Suomessa on kivilabyrintteja joita kutsutaan jatulintarhoiksi, lähin on varmasti Nauvossa. Mutta kaikissa maailmaosissa on löydetty labyrintteja.

Labyrintti ei ole sokkelo, jossa on umpikujia tai monta eri reittiä. Labyrintin kehien välissä kulkevaa mutkittelevaa polkua pitkin voi kävellä kuvion reunalta keskustaan. On olemassa ainoastaan yksi polku, mutta se ei ole suora eikä kulkija voi tietää, miten pitkä matka hänellä on kuljettavanaan. Hän voi kuitenkin luottaa siihen, että hän tulee keskustaan ja sieltä hän voi kulkea samaa polkua takaisin ulos. Ainoa valinta on ensimmäisen askeleen ottaminen. On tärkeää, että kulkija on valmistautunut hyvin matkaa varten. Matkalla hän joutuu kohtaamaan tuntemattoman ja hänen pitää osata antautua muutokselle sekä olemaan valmis näkemään itsessään uusia puolia. Vanha identitteeti tekee kuolemaa ja jotakin uutta on syntymässä.

Doulana haluan olla kanssakulkija matkallasi synnytyslabyrintin keskelle, jossa kohtaat lapsesi. Synnytyslabyrintti on sisäinen kartta vauvakantovuodelle ja doula on matkaopas, joka on perehtynyt tähän maisemaan.

IMG_1150

Onko synnytys vain yksi päivä naisen elämässä?

20814_10152967254837690_1791657151349758379_n

Penny Simkin Helsingissä.

Osallistuin huhtikuussa kahden päivän koulutukseen legendaarisen doulan, synnytysvalmentajan ja kirjailijan Penny Simkinin kanssa. Penny oli doula jo ennen kuin doula sanaa alettiin käyttää koulutetusta synnytystukihenkilöstä. Hän on ollut mukana edistämässä hyvää syntymää 1960-luvulta asti. Pennyn viesti on myös tämän blogin kantava viesti: synnytyksessä ei ole kyse ainoastaan ”terveestä lapsesta, terveestä äidistä” – tapahtumasta, josta saa olla kiitollinen jos selviää hengissä. Synnytys on täynnä mahdollisuuksia vaikuttaa naisen psyykeen – positiivisesti tai negatiivisesti.

Synnytyksessä syntyy lapsen lisäksi myös äiti, isä, isovanhemmat. Naiselle synnytys on ikimuistoinen ja jokainen nainen ansaitsee synnytyksen ilman kärsimystä. Kärsimys ei välttämättä ole automaattinen seuraus kivun määrästä, synnytyksen kestosta tai edes mahdollisista komplikaatioista ja toimenpiteistä. Kärsimys syntyy yksinäisyydestä, avuttomuudesta, väheksyvistä sanoista, epäkunnioittavasta kohtelusta. Doulan ja/tai kätilön jatkuva, empaattinen tuki on tehokas tapa lieventää kärsimystä ja lisätä mahdollisuuksia hyvälle synnytyskokemukselle. Tutkimus on myös osoittanut, että emotionaalisella tuella on myönteinen vaikutus synnytyksen kulkuun. Synnytyksen kesto lyhenee, komplikaatiot vähenevät ja äiti sekä vauva voivat paremmin synnytyksen jälkeen.

Penny Simkin on tutkinut sitä, että mikä johtaa hyvään synnytyskokemukseen ja hän on kirjoittanut tieteellisiä julkaisuja aiheesta. Voisi kuvitella, että naiset, joilla on myönteinen synnytyskokemus kokivat helpon, nopean synnytyksen. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa. Ne asiat, jotka yhdistivät naisia, joilla oli omasta mielestä hyvä synnytyskokemus ovat

  • 1) Hallinnan tunne;
  • 2) Tunne, että olen onnistunut isossa tehtävässä – ”Olen sankaritar!”
  • 3) Kohentunut itseluottamus;
  • 4) Kokemus kätilön/hoitajan tuesta;
  • 5) Humoristisia ja myönteisiä muistoja lääkäreistä.

Synnyttävä nainen on erittäin haavoittuvaisessa tilassa. Hän synnyttää useimmiten vieraassa ympäristössä, vieraiden kätilöiden avustamana. Hänellä on kipuja, hän hikoilee, ehkä hänen keho tärisee, ehkä hän ääntelee. Jos häntä tässä tilassa ei kohdella kunnioituksella, tämä jättää syvät jäljet. Kielteiset kommentit ja huomiot voivat olla syvästi loukkaavia ja nainen voi kantaa sanoja mukana lopun elämänsä. Jos synnyttävä nainen toisaalta saa arvostusta, kunnioitusta, empatiaa, myönteisiä sanoja ja hänet otetaan mukaan päätöksentekoon aktiivisena osallistujana ja oman kehonsa parhaana asiantuntijana, tämä vaikuttaa pysyvästi myönteisesti naisen elämään.

SynnytyspelkoPennyn pitkän kokemuksen ja tutkimuksen valossa nainen ei niinkään pelkää synnytyskipua vaan pikemminkin sitä, että miten hän reagoi kipuun ja synnytyksen intensiteettiin. Hän pelkää hallinnan menettämistä, paniikkia, avuttomuutta ja sitä, ettei pysty tulemaan kivun kanssa sovintoon. Hän pelkää siis kärsimystä ja traumaa. Tehokas puudutus ei välttämättä automaattisesti poista kärsimystä. Sen takia synnytyksen hoidossa pitäisi, kivunlievityksen lisäksi, keskittyä lieventämään henkistä kärsimystä. Jokaisella synnyttävällä naisella tulisi olla jatkuvaa tukea, ketään ei saisi jättää yksin ja synnyttäjällä pitäisi olla jokin hyvä ja toimiva strategia, miten kohdata kipu. Penny suosii ”kolme R:ää” –rentoutus, rytmi, rituaali. Jos nainen löytää itselleen sopivan rytmin, jonkun rytmisen rituaalin jonka hän voi toistaa jokaisen supistuksen aikana, ja hän pystyy rentoutumaan supistusten välillä, tämä antaa hallinnan tunnetta ja hän pystyy olemaan fyysisten tuntemusten kanssa läsnä – ilman kärsimystä. Jos nainen menettää rytmin hän tarvitsee ehkä apua löytämään sen uudestaan. Doula ja/tai kätilö voi ehdottaa jotakin uutta: olisiko suihkun aika? Jos otetaan vastaan kolme supistusta fysiopallolla, pyörittäen lantioita ja yhdessä äännellen? Jos kipu tuottaa kärsimystä eikä rytmi löydy on tietenkin puudutuksen paikka. Mutta myös silloin nainen kaipaa empatiaa ja jatkuvaa tukea. Nainen on edelleen hauraassa tilassa ja hän tarvitsee kunnioitusta, läsnäoloa ja rakkautta.

Penny kehotti kaikkia synnytysammattilaisia pitämään yhden lauseen mielessä: ”miten hän tulee muistamaan tämän?” Jos tämä lause ohjaa ammattilaisten toimintaa, synnytyksellä on syvällinen positiivinen vaikutus äitien itsetuntoon ja mielenterveyteen. Eikö tämä olisi edullinen tapa ennaltaehkäistä mielenterveysongelmia? Fyysisen turvallisuuden lisäksi ammattilaisilla on myös iso vastuu siitä, minkälaiset psyykkiset jäljet synnytys jättää.

Alessandra Sarelin, sertifoitu doula, YTT

Lähteet: Penny Simkin, ”Just Another Day in a Woman’s Life?” Women’s Long-Term Percepetions of Their First Birth Experience”, in Birth 18:4 (1991).

Penny Simkin seminar in Finland 24-25.4.2015

Penny Simkin & Ruth Ancheta, The Labor Progress Handbook, 2011 (Third edition).

 

Synnytys ilman kärsimystä – mitä se tarkoittaa?

Alessa_doula_sepia-18Maksuton luento Terveysklinkikka Sentiressä, Turussa 21.4 klo. 18-19:30

Kun synnyttäneiltä naisilta kysytään mikä heidän synnytyskokemuksessaan oli tärkeintä, vastaus ei yleensä liity kivunlievitykseen, synnytyksen kestoon tai mahdollisiin toimenpiteisiin vaan siihen miten paljon tukea he kokivat saaneensa henkilökunnalta, ja miten heitä kuunneltiin ja otettiin mukaan päätöksentekoon synnytyksen aikana.

Luennon aikana saat tietää lisää tästä aiheesta. Muita käsiteltäviä aiheita ovat kivun ja kärsimyksen välinen ero ja miten mieltä voi harjoittaa kohtaamaan synnytyksen intensiteetti. Luennon aikana teemme myös käytännön harjoituksia. Tervetuloa odottaja ja kumppani!

Luennoitsijana on Alessandra Sarelin, sertifoitu synnytysdoula

Osoite: Käsityöläiskatu 4 a 5 kerros