Avainsana-arkisto: Penny Simkin

Onko synnytys vain yksi päivä naisen elämässä?

20814_10152967254837690_1791657151349758379_n

Penny Simkin Helsingissä.

Osallistuin huhtikuussa kahden päivän koulutukseen legendaarisen doulan, synnytysvalmentajan ja kirjailijan Penny Simkinin kanssa. Penny oli doula jo ennen kuin doula sanaa alettiin käyttää koulutetusta synnytystukihenkilöstä. Hän on ollut mukana edistämässä hyvää syntymää 1960-luvulta asti. Pennyn viesti on myös tämän blogin kantava viesti: synnytyksessä ei ole kyse ainoastaan ”terveestä lapsesta, terveestä äidistä” – tapahtumasta, josta saa olla kiitollinen jos selviää hengissä. Synnytys on täynnä mahdollisuuksia vaikuttaa naisen psyykeen – positiivisesti tai negatiivisesti.

Synnytyksessä syntyy lapsen lisäksi myös äiti, isä, isovanhemmat. Naiselle synnytys on ikimuistoinen ja jokainen nainen ansaitsee synnytyksen ilman kärsimystä. Kärsimys ei välttämättä ole automaattinen seuraus kivun määrästä, synnytyksen kestosta tai edes mahdollisista komplikaatioista ja toimenpiteistä. Kärsimys syntyy yksinäisyydestä, avuttomuudesta, väheksyvistä sanoista, epäkunnioittavasta kohtelusta. Doulan ja/tai kätilön jatkuva, empaattinen tuki on tehokas tapa lieventää kärsimystä ja lisätä mahdollisuuksia hyvälle synnytyskokemukselle. Tutkimus on myös osoittanut, että emotionaalisella tuella on myönteinen vaikutus synnytyksen kulkuun. Synnytyksen kesto lyhenee, komplikaatiot vähenevät ja äiti sekä vauva voivat paremmin synnytyksen jälkeen.

Penny Simkin on tutkinut sitä, että mikä johtaa hyvään synnytyskokemukseen ja hän on kirjoittanut tieteellisiä julkaisuja aiheesta. Voisi kuvitella, että naiset, joilla on myönteinen synnytyskokemus kokivat helpon, nopean synnytyksen. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa. Ne asiat, jotka yhdistivät naisia, joilla oli omasta mielestä hyvä synnytyskokemus ovat

  • 1) Hallinnan tunne;
  • 2) Tunne, että olen onnistunut isossa tehtävässä – ”Olen sankaritar!”
  • 3) Kohentunut itseluottamus;
  • 4) Kokemus kätilön/hoitajan tuesta;
  • 5) Humoristisia ja myönteisiä muistoja lääkäreistä.

Synnyttävä nainen on erittäin haavoittuvaisessa tilassa. Hän synnyttää useimmiten vieraassa ympäristössä, vieraiden kätilöiden avustamana. Hänellä on kipuja, hän hikoilee, ehkä hänen keho tärisee, ehkä hän ääntelee. Jos häntä tässä tilassa ei kohdella kunnioituksella, tämä jättää syvät jäljet. Kielteiset kommentit ja huomiot voivat olla syvästi loukkaavia ja nainen voi kantaa sanoja mukana lopun elämänsä. Jos synnyttävä nainen toisaalta saa arvostusta, kunnioitusta, empatiaa, myönteisiä sanoja ja hänet otetaan mukaan päätöksentekoon aktiivisena osallistujana ja oman kehonsa parhaana asiantuntijana, tämä vaikuttaa pysyvästi myönteisesti naisen elämään.

SynnytyspelkoPennyn pitkän kokemuksen ja tutkimuksen valossa nainen ei niinkään pelkää synnytyskipua vaan pikemminkin sitä, että miten hän reagoi kipuun ja synnytyksen intensiteettiin. Hän pelkää hallinnan menettämistä, paniikkia, avuttomuutta ja sitä, ettei pysty tulemaan kivun kanssa sovintoon. Hän pelkää siis kärsimystä ja traumaa. Tehokas puudutus ei välttämättä automaattisesti poista kärsimystä. Sen takia synnytyksen hoidossa pitäisi, kivunlievityksen lisäksi, keskittyä lieventämään henkistä kärsimystä. Jokaisella synnyttävällä naisella tulisi olla jatkuvaa tukea, ketään ei saisi jättää yksin ja synnyttäjällä pitäisi olla jokin hyvä ja toimiva strategia, miten kohdata kipu. Penny suosii ”kolme R:ää” –rentoutus, rytmi, rituaali. Jos nainen löytää itselleen sopivan rytmin, jonkun rytmisen rituaalin jonka hän voi toistaa jokaisen supistuksen aikana, ja hän pystyy rentoutumaan supistusten välillä, tämä antaa hallinnan tunnetta ja hän pystyy olemaan fyysisten tuntemusten kanssa läsnä – ilman kärsimystä. Jos nainen menettää rytmin hän tarvitsee ehkä apua löytämään sen uudestaan. Doula ja/tai kätilö voi ehdottaa jotakin uutta: olisiko suihkun aika? Jos otetaan vastaan kolme supistusta fysiopallolla, pyörittäen lantioita ja yhdessä äännellen? Jos kipu tuottaa kärsimystä eikä rytmi löydy on tietenkin puudutuksen paikka. Mutta myös silloin nainen kaipaa empatiaa ja jatkuvaa tukea. Nainen on edelleen hauraassa tilassa ja hän tarvitsee kunnioitusta, läsnäoloa ja rakkautta.

Penny kehotti kaikkia synnytysammattilaisia pitämään yhden lauseen mielessä: ”miten hän tulee muistamaan tämän?” Jos tämä lause ohjaa ammattilaisten toimintaa, synnytyksellä on syvällinen positiivinen vaikutus äitien itsetuntoon ja mielenterveyteen. Eikö tämä olisi edullinen tapa ennaltaehkäistä mielenterveysongelmia? Fyysisen turvallisuuden lisäksi ammattilaisilla on myös iso vastuu siitä, minkälaiset psyykkiset jäljet synnytys jättää.

Alessandra Sarelin, sertifoitu doula, YTT

Lähteet: Penny Simkin, ”Just Another Day in a Woman’s Life?” Women’s Long-Term Percepetions of Their First Birth Experience”, in Birth 18:4 (1991).

Penny Simkin seminar in Finland 24-25.4.2015

Penny Simkin & Ruth Ancheta, The Labor Progress Handbook, 2011 (Third edition).