Avainsana-arkisto: Henkinen kärsimys

Joustavuus lisää onnellisuutta – myös synnytyksessä 

IMG_Veera_doulakka

Veera Gindonis

Olen tutustunut Veeraan Doulakan doulakoulutuksen kautta. Soitan hänelle jos tarvitsen vertaistukea tai tietoa miten toimia vaikeassa tilanteessa. Keskustelimme Veeran kanssa aiheesta synnytys ilman kärsimystä.

Veera Gindonis oli Doulapalvelussa aloittaessaan Suomen ensimmäinen sertifioitu ammattidoula. Nykyään hänen doulayrityksensä Doulakka tarjoaa paitsi doulapalveluita ja imetysohjausta, myös doulakoulutuksia. Veera on kolmen lapsen äiti, eläinlääkäri, sertifioitu synnytysdoula (CLD, CAPPA) ja imetysohjaaja (WHO). Hän oli ensimmäisen kerran synnytystukihenkilönä ystävänsä synnytyksessä vuonna 2000. Esikoisen syntymän jälkeen vuonna 2005 hän kiinnostui aiheesta enemmän, kouluttautui ja siirtyi doulayrittäjäksi vuonna 2010.

Alessandra: Onko mahdollista synnyttää ilman kärsimystä vai kuuluuko kärsimys synnytykseen siinä missä kipukin?

Veera: Kärsimyksen ei tarvitsisi kuulua synnytykseen, mutta usein synnytys tai osia siitä koetaan kärsimyksenä.

Alessandra: Miksi?

www.labyrinthdoula.comVeera: Koska kulttuurimme niin vahvasti yhdistää synnytyskivun ja kärsimyksen. Kärjistetysti voi jopa ajatella, että puudutettuna synnyttämisen valitessaan synnyttäjät vaihtavat fyysistä kipua henkiseen kärsimykseen, koska epiduraalin kylkiäisenä tulevat toimenpiteet rajoittavat naisen valinnanmahdollisuuksia. Fyysinen kipu on niin pelottavaa, että siitä on pakko päästä eroon. Eikä ihme – synnytyskulttuurimme valtavirta ei juuri muusta puhu kuin fyysisestä kivusta. Valintaa vaikeuttaa, että etukäteen ei voi tietää kenen kohdalla epiduraali johtaa kärsimykseen ja ketä se suojelee traumalta ja kärsimykseltä.

Alessandra: Jos epiduraali automaattisesti johtaisi hyvään synnytyskokemukseen meillä ei olisi niin paljon synnytystraumoja Suomessa. Toisaalta olen doulana nähnyt todella voimaannuttavia, upeita, kärsimysvapaita synnytyksiä, jossa epiduraalia on käytetty. Eri tutkimusten mukaan hallinnan tunne on tärkeä osa hyvää synnytyskokemusta ja joskus epiduraali voi lisätä hallinnan tunnetta. Jos ei ole valmis kokonaan antautumaan synnytyksen intensiteetille, siitä voi seurata trauma. Silloin epiduraali voi olla siunaus ja suojella myös henkiseltä kivulta.

Veera: Sen takia onkin niin tärkeää, että synnyttäjä itse päättää epiduraalista ja muusta kivunlievityksestä. Kukaan muu ei voi tehdä sitä päätöstä hänen puolestaan. Hyvä synnytyskokemus muodostuu siitä, että synnyttäjä tulee kuulluksi ja saa henkilökunnan tuen omille valinnoilleen.

Alessandra: Mietin, että onko Suomessa totuttu henkiseen kipuun ja kärsimykseen – se on jollain tasolla tuttua – kun taas fyysinen kipu voidaan hoitaa tehokkaasti lääkkeillä ja sen takia meillä ei ole strategiaa kohdata sitä ilman, että siitä seuraisi kärsimystä. Annamme kivulle merkityksen, joka lisää kärsimystä.

maha ulkonaVeera: Voi olla. Sekin tietenkin vaikuttaa asiaan, että synnytyskivun lievittäminen koetaan nykyään mitä suurimmassa määrin myös naisten oikeudeksi. Kipulääkkeisiin suhtautuminen jakaa synnyttäjät selvästi kahteen ryhmään, mikä sekään ei minusta ole hyvä. Toki omalla suhtautumisella voi vaikuttaa synnytykseen paljon, mutta vasta joustavuus elämän tapahtuessa lisää onnellisuutta! Asioita voi suunnitella etukäteen, mutta kärsimystä pystyy vähentämään tehokkaimmin sillä, että ottaa jokaisella hetkellä itselleen riittävästi aikaa tehdä itselle parhaiten sopivia päätöksiä. Siihen tarvitaan lujaa luottamusta oman elämän asiantuntijuuteen. Kelkan kääntäminen voi jossain tilanteessa olla mitä viisain valinta.

Alessandra: Tutkimuksen mukaan (katso edellinen blogikirjoitus), helppo ja nopea synnytys ei automaattisesti johda hyvään synnytyskokemukseen. Mikä on sinun kokemuksesi mukaan se asia, joka johtaa hyvään synnytykseen?

Veera: Doula-asiakkaani ovat usein todella tyytyväisiä silloin, kun he ovat löytäneet synnytykseensä jonkun työkalun tai harjoituksen, jonka avulla he pystyvät lisäämään pärjäämisen tunnettaan. Kun he löytävät omat resurssinsa ja voimavaransa. Doula on usein hyvä työpari matkalla koska hän osaa houkutella näitä voimavaroja esille sekä ennen synnytystä että sen aikana.

Alessandra: Miten nainen voi valmentautua synnytykseen ja lisätä mahdollisuuksiaan saada kokea hyvä, kärsimysvapaa synnytys?

Veera: Kukaan ei voi ulkopuolelta ojentaa toiselle kärsimysvapaata synnytystä. Synnytykseen valmistautumisen on hyvä lisätä itsetuntemusta niin, että synnyttäjä voi olla rauhallinen myös yllättävän tilanteen sattuessa. Hänen olisi hyvä pystyä luottamaan avustajiinsa ja tukijoukkoihinsa, koska synnytyksen aikana asioita ei enää välttämättä pysty puhumaan läpi juurta jaksain. Myös perusasiat ovat tärkeitä: se, että syö hyvin, saa lepoa ja sopivasti liikuntaa.  On tärkeää, että kehossa on hyvä olla ja siihen voi luottaa. Luonnossa liikkuminen lisää usein sekä henkistä että fyysistä hyvinvointia. Kannatan monipuolista fyysistä, henkistä, tiedollista ja asenteellista valmentautumista.

Alessandra: Entä silloin kun kaikki ei mene hyvin ja synnytys onkin täynnä kärsimystä?

Veera: Synnytystrauma on todella iso asia, joka koskettaa naiseuden syvintä keskusta. Synnytyskärsimyksestä voi olla vaikeaa päästää irti, koska se ei tule kulttuurissamme välttämättä nähdyksi eikä kuulluksi. Kärsimys voi pahimmillaan johtaa jopa traumaan. Äidin ja lapsen fyysistä terveyttä ajatellaan synnytyksen laatua parhaiten määrittävänä asiana. Trauma on kuitenkin syytä saada purettua. Onhan se hurjaa, jos oman synnytyksen ajatteleminen aiheuttaa naiselle jatkuvaa kärsimystä ja pahaa oloa. Itselle ja muille anteeksi antaminen vie oman aikansa, mutta se on tärkeä osa eheytymisprosessia. Anteeksiantamattomuus on  kärsimyksen ohella raskas taakka.

Alessandra Sarelin, sertifoitu doula, YTT, EFT-ohjaaja