Kokonaisvaltainen synnytysvalmennus

Työpaja Turussa la. 13.2.2016 klo. 15-19 Studio FON, Nahkurinkatu 8

Onko mahdollista synnyttää ilman kärsimystä? Mitä se sinun kohdallasi tarkoittaisi? Työpajassa tutkimme eri harjoitusten avulla kivun ja kärsimyksen välistä eroa. Mikä johtaa sinun kohdallasi kärsimykseen? Miten synnytän vapaa kärsimyksestä ilman lääkkeitä – entä miten synnytän ilman kärsimystä lääkkeiden avustamana?

Työpajan sisältö:Newborn baby right after delivery

  • Synnytystanssi – löydä synnytyksen rytmi. Rytmi vie synnytystä eteenpäin ja auttaa työskentelemään kehon kanssa.
  • Meditaatio – rento ja ei-tuomitsevainen mieli on avain synnytykseen ilman kärsimystä.
  • Kivunkohtaamisharjoitus – läsnäolo on ratkaisevaa sille miten koet synnytyksen kivun ja intensiteetin.
  • Synnytystaide (intutiivinen prosessitaide) – löydä voimavarasi ja syvin viisautesi.

Työpaja antaa sinulle:

  • Kehotietoisuutta, luottamusta ja varmuutta.
  • Ymmärrystä siitä, miten liikkuminen ja eri asennot vaikuttavat synnytyksen etenemiseen ja vauvan laskeutumiseen.
  • Ymmärrystä siitä, miten voit itse vaikuttaa vauvan asentoon.
  • Ymmärrystä siitä, miten sinä ja kumppanisi voitte vaikuttaa synnytystä ohjaavaan oksitosiini hormoniin.
  • Toimiva strategia sille, miten kohdata synnytyksen intensiteetti ja kipu.
  • Uusia oivalluksia siitä, että mitä sinä tarvitset tietää jotta voit synnyttää – omalla ainutlaatuisella tavallasi.
  • Käytännöllistä tietoa lääkkeettömistä kivunlievityskeinoista.

Työpajan ohjaaja on Alessandra Sarelin, YTT, sertifioitu synnytysdoula, joka on ollut henkisenä ja fyysisenä tukena synnytyksissä neljän vuoden ajan. Hän on myös Dancing for Birth ohjaaja ja naistenpiirivetäjä.

Synnytys ilman kärsimystä -työpaja on suunnattu odottaville naisille. Pariskunnille Alessandra tarjoaa yksityisohjausta.

Hinta: 55 € (sisältää teetä ja hedelmää/pähkinöitä).

Ilmoittautumiset: info@labyrinthdoula.com


Palautetta:

”Sain työpajasta paljon eväitä tulevaan synnytykseen. Erityisen antoisaksi koin kivunkohtaamisharjoituksen ja aion sitä tehdä kotonakin vielä ennen synnytystä. Harjoitus avasi itselleni aivan uudella tavalla itselleni näköjään ominaista tapaa reagoida tuollaiseen epämiellyttävään tuntemukseen, ilman tällaista harjoitusta tapani reagoida olisi voinut synnytyskivun koittaessa olla yllätys. Nyt minulla on itseeni ja reagointitapaani liittyvien oivallusten myötä enemmän eväitä ottaa kipu vastaan ja hyväksyä se, olla läsnä kivussa pyrkimättä sitä pakoon. Koin antoisaksi myös rituaalin merkityksen pohtimisen sekä uuden rituaalin löytämisen merkityksen synnytyksen edetessä kun kipu ja kokemus todennäköisesti muuttavat muotoaan. Myös tanssin kautta saadut liikkumisvinkit olivat hyödyllisiä. Tunnen, että nyt työpajan jälkeen minulla on enemmän eväitä lähteä synnytykseen ja kohdata se myös avoimin mielin!”

”Ihana päivä, kiitos siitä! Tanssiminen oli kuin loma yhdessä vauvan kanssa. Tulen varmasti jatkamaan kotona näitä ”yhteisiä hetkiä”. Jääpala ja rebozo -vinkit oli todella hyviä! Kaiken kruunasi taidehetki, joka nostatti tunteita ilmaan ja vapautti sisäisesti. Arjen stressi vaihtui kevyekseen kesätuuleen ja pulppuavaan iloon. Näissä tunnelmissa on ihana lähteä kotiin.” – Elina

”Synnytys on fyysinen prosessi, mutta synnyttäminen tapahtuu myös paljolti omassa päässä. En ollut miettinyt tätä niin paljon ennen ensimmäistä synnytystäni. Tunnelmalla on suora vaikutus fysiologiaan ja oksitosiinin eritykseen. Henkinen puoli vaikuttaa paljon enemmän kuin mitä olin ymmärtänyt. Harjoitukset joita teimme Alessandran kanssa ennen synnytystä auttoivat tämän oivaltamiseen. Nyt ajattelen, että pystyn vaikka mihin elämässä jos vain asennoidun oikein!” – Saara

’”Synnytystaide antoi minulle mielenrauhaa. Olin peloissani, että lapseni syntyisi liian aikaisin. Synnytystaidesessiossa Alessandran kanssa sain ison paperin ja aivan ihanat värit sekä tehtävänannon. Sitten annoin käteni lentää enkä liikaa miettinyt, mitä paperille tulee. Paperille rupesi hahmottumaan kohdussa oleva vauva, joka on kevään ympäröimä. Sain ohjeeksi katsoa kuvaa vielä uudelleen ja piirtää siihen sen, mitä kuva vielä vaatii. Ja niin vauvasta tuli etana, jonka koti oli tiiviisti kiinnittyneenä reunoihinsa. Annoin etanan syntyä, vaikka aluksi se tuntui hiukan epämiellyttävältä ajatukselta. Sitten ymmärsin: etanoilla ei ole mihinkään kiire! Voin olla aivan rauhassa ja luottaa siihen, että vauvalla ei ole kiire mihinkään omasta kohtukodistaan. Eikä sitten ollutkaan: poika syntyi neljä päivää lasketun ajan jälkeen.”